Luulitte jo päässeenne eroon minusta. Ehei. Mikä sen pahan
tappas.
Selailin alkuvuodesta todennäköisesti tylsän elämäni
piristykseksi blogipostauksieni määrää ja huomasin seikan, että postauksien
määrä puolittu ensimmäisen vuoden jälkeen ja sit mentiin kolmasosiin. Siinä
taisin ottaa sivistyneen kulauksen kahvia ja tuumata, että tänä vuonna
postauksia tulee varmaan olemaan se vaivainen 5 ja siltähän tämä touhu alkaa vaikuttaa!
Minulla on syyni ei huolta, vaikka ne ovat ihan helvetin huonoja, mutta syitä
kuitenkin.
Minulla ei ollut kameraa joo, armahdettava syy, mutta totuushan
on se, että huokaisin pienestä helpotuksesta, kun on syy olla kuvaamatta.
Nukkejen vaatteetkin vaihdoin vasta valmistujaisiin. Siitä puheenollen... Olen
nyt virallisesti kassatäti! Jehezz.
Kävin minä Porvoossakin pyörähtämässä viimeviikolla pääsykokeiden
merkeissä. En tiedä, jos tämä kolmenkuukauden postaustahti jatkuu, ehkä
kirjoitankin teille seuraavan kerran Porvoosta. Se on illuusio, tuskin ees
pääsen sinne. Koe meni kyllä hyvin, mutta luoja auta se haastattelu. Pääsi
sellanen perinteinen savolaisuus esille, ku selitän asioita nopeammin kuin espanjalaiset.
Savolaisuuden junttisuus kuitenkin päätti pysyä poissa kuvioista. Se siitä
olisi vielä puuttunut.
Alotin myös työt
toukokuun alussa. Katselen kuinka kone merkkaa vaneria. Se on yllättävän mielenkiintosta
ja on tuolla jo yli kuukaus pyöritty, mutta kun kone alkaa heittämään erorria
errorin perään neljältä yöllä yövuoron piristykseksi, tekisi sitä mieli heittää
kuulosuojaimet tiskiin ja lähteä kotiin nukkumaan. Yövuorot on kyllä siitä
hyviä, ettei lähellä ole ketään töissä joten voin rauhassa tiputella räppien
riimejä. Twisti on siinä, että seuraava viikko on ilta, ja sillo vieressä on
porukkaa, etkä tajua sitä enää silloin kymmenen aikaan elämääsi kyllästyneenä.
On tässä ehtiny jo pari SHUT THE FUCK UP SHUT THE FUCK UP tilannetta tulla, kun
olen vaihtanut kummastuneita katseita minun heittäessä riimejä kuin vanha
konkari pyöriessäni sen koneen ympärillä. No jaa. Sisko kyllä sanoo, että
näytän aina siltä et puhun itsekseni, mutta teen sitä muutenkin, joten eipä tuo
haittaa.
I'm so glad
we had this conversation.
Se on moro
Voi miten suloisia kuvia, sun postauksia olikin jo ikävä!❤
VastaaPoistaHidas postaustahti ei haittaa, sillä sun kuvat on niin kauniita, että niitä jaksaa odottaa pidempäänkin ja ainahan voi katsella vanhoja kuviasi jos sun kuvia tulee ikävä.
Älä turhaan stressaa nukeista ja blogin pitämisestä, pidä vaikka taukokin, jos se tuntuu tarpeelliselta.
Kyllä kaikki ymmärtävät, että sulla on muutakin elämää kuin vain nukkeilu. :)
Hyvää kesää ja onnea valmistumisen johdosta!❤
Ihania kuvia, etenkin seitsemäs oli mieleeni.
VastaaPoistaEn tiiä yhtään miks, mut tykkäsin lueskella noita sun työstooreja :'D