kuvatarina

Tämä ei siis liity mitenkään siihen avain tarinaan vaan tää on ihan omansa. 

Kävin siis kuvailemassa Dianaa stock vaatteissaan. Laitoin jopa ne pikku pöksyt ja avainkaulakorun

Mut nyt siihen tarinaan.

D: merkki : puhuu.

*tekee*

aika joka on kulunut

Diana niinkuin ajattelee silleen kertoja tyylisesti. tai silleen. Älyytte kohta

Täällä on niin kaunista. Täällä minä olin isäni kanssa.

Istuimme vain täällä juttelemassa. Keräsimme joskus rantavedestä pieniä kiviä.

En tiedä Mikä minut toi tänne. Minun oli vain pakko päästä katsomaan.

Kai minulla oli ikävä paikkaa jossa viimeisen kerran näin isäni.

Muistan tuon sillan. Se on kaunis. Kävelimme sitä pitkin aina takaisin kotiin.

Paitsi kerran kävelin kotiin yksin. Enkä sen jälkeen ole palannut tänne.

Paitsi nyt.

*hivuttautuu reunalle*

Olin 10 vuotias. Seisoin tätä kiveä vasten. Oli lämmin. 

Isäni kahlasi Vedessä ja noukki minulle kauniita kiviä.

Näin kauniin kiven Se oli tumman harmaa ja sileä. Halusin sen mutta se oli aika syvällä. 

Isäni kummiskin halusi sen minulle. Niimpä hän otti vesiheinästä kiinni ja Meni syvemmälle. Hän sai sen kiven ja heitti sen minulle. Mutta kun hän hinasi itseään takaisin vesiheinän avulla. Se katkesi ja virta vei isäni mennessään.

Se on tämä kivi. Se on puhutellut minua kaikki nämä vuodet. Viimeinen muistoni isästä. 

Välillä tuntuu kuin tässä kivessä olisi kaikki mitä isälleni oli rakasta. 

Mutta nyt. Olen päättänyt antaa isäni mennä. 

*heittää kiven*

Nämä on sitten kai hyvästit.

Jokin voima käski minua kiipeämään, joten minä kiipesin.

Voin vielä kuulla isäni naurun. Naurun kun kävelimme tuota siltaa pitkin käsikädessä kotiin. Kuinka tulimme tänne sillan viereen korkealle katsomaan auringon laskua.

On jo liian myöhä. En ehdi kotiin ennen pimeää. Voisin nukkua täällä tämän yön. Isäni suojelee minua.

aamulla

Mä: Diana! Missä olet?! Ootko täällä

D: APUA! Jätti! Se ei saa nähdä minua. Haluan mennä kotiin yksi

Toivottavasti hän ei huomannut minua.

*jätin huutelut kuuluu jo kauempaa

D: Hyrr ompas täällä kylmä. No pitää kai lähteä kotiin.

N. tunnin päästä

Miten en voi muistaa mitä kautta tulin tänne.

Olisihan minun pitänyt tällänen puun alittaminen muistaa.

Alkaa tulemaan pimeä. Pitää kai viettää toinen yö täällä metsässä. Mutta täällä on niin kylmä että paleenun.

Hei! Sehän on jätin lapanen! Olen oikealla reitillä ja voin sittenkin nukkua!

(älkää välittäkö kuvan kirkkauudesta)

ahh... mukavan lämmintä.

Aamulla 30min tarpomisen jälkeen

Ahaa! Nyt minä tiedän missä olen! Olen kohta kotona. Toivottavasti jätti ei ole huolissaan.